Trump näkee Suomen Nato-maana, vaikka liittyminen olisi juuri nyt järjettömämpää kuin koskaan

Toisin kuin sotilasliiton kannattajat tuntuvat väittävän, Nato ei ole vahvimmillaan. Sen sijaan jäsenyyden hintana voi olla vararikko, eikä apuun ryntäämisestä ole välttämättä edes takeita.

Trumpin ja Niinistön tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa (16.7.2018) Nato oli vahvasti esillä. Trump kehui vuolaasti Suomea kokouksen isännöimisestä ja lisäsi heti perään, että sotilasliitto Nato on taas vahvempi kuin koskaan.

Väite oli kummallinen monestakin syystä. Ensinnäkin vaikutti siltä, kuin Trump luulisi Suomea Nato-maaksi. Toiseksi, Nato elää juuri nyt olemassaolonsa ja yhtenäisyytensä epävarminta aikaa. Vain muutama päivä sitten Trump väitti Euroopan Unionin olevan Yhdysvaltojen vihollinen, asettaen kyseenalaiseksi koko sotilaallisen liittouman perustan ja tulevaisuuden.

Trumpin Nato-kannanottoja ei voi Suomessakaan sivuuttaa vain olankohautuksella. Trump on useaan kertaan huomauttanut, että Yhdysvallat ei ole sitoutunut puolustamaan Naton vapaamatkustajia eli maita, jotka eivät satsaa puolustukseensa tarpeeksi. Tämä väite syö uskottavuutta siltä, että Nato-maat todella puolustaisivat Nato-Suomea aseellisen hyökkäyksen alla.

Toinen, Suomessa vähemmän huomiota saanut puoli on Nato-jäsenyyden hinta. Tiistaina Trump vaati Naton huippukokouksessa, että Nato-maat nostaisivat puolustusbudjettinsa neljään prosenttiin maan bruttokansantuotteesta.

Tämä tarkoittaisi, että Suomen vuosittainen puolustusbudjetti pitäisi kolminkertaistaa. Euromääräisesti lisäys olisi vuodessa 6,2 miljardia euroa. Kuulisin mielelläni, mistä Nato-jäsenyyttä ajavat puolueet (Kokoomus ja RKP) löytäisivät nämä rahat.

Nato-jäsenyys ja sen kannattajien esittämät hyödyt näyttävät siis hyvin epävarmoilta. Varmaa on ainoastaan se, että kiista Nato-jäsenyydestä tulee pysymään pinnalla vielä jatkossakin. Vuosien myötä Nato-kannattajat ovat onnistuneet luomaan narratiivin, jonka mukaan liittoutumattomana pysyminen on Venäjän uhkailun tulos ja näin Putinin voitto.

Ja tottahan sekin on. Venäjä on ilmaissut, että se ei katsoisi suopeasti, mikäli kolmas osapuoli pystyisi käyttämään Suomen aluetta sotilaallisiin tarkoituksiin Venäjää vastaan.

On kuitenkin muistettava, että Venäjän näkemys ei ole mitenkään poikkeuksellinen suurvallalle. Kuuban ohjuskriisissä vuonna 1962 Yhdysvallat otti jopa ydinsodan riskin pystyäkseen estämään Neuvostoliiton ohjusten sijoittamisen Kuubaan.

Eivätkä Yhdysvallatkaan Euroopassa pelkkää hyvää hyvyyttään ole. Kuten USA:n Euroopan joukkojen komentaja Ben Hodges sanoi puheessaan vuonna 2015: Yhdysvallat ei ole Euroopassa lähtökohtaisesti puolustamassa Eurooppaa, vaan Yhdysvaltojen omia strategisia intressejä. Kuka uskoo, että nämä intressit olisivat kääntyneet Trumpin myötä ainakaan meille myönteisemmiksi?

Suomen turvallisuuspolitiikan pitää jatkossakin pohjautua omaan ja itsenäiseen puolustukseen sekä kriisitilanteiden ennaltaehkäisemistä korostavaan ulkopolitiikkaan. Käsillä oleva presidenttien tapaaminen on hieno osoitus Suomen kyvystä luovia haastavassa maailmanpoliittisessa ympäristössä sotilasliittoihin kuulumattomana toimijana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *